Nalo Hopkinson: The Chaos & Brown Girl in the Ring

Worldcon75 lähestyy ja siihen pitää tietysti valmistautua. Kaverilta sain onneksi lainaan yhden kunniavieraan teoksia sopivasti ennen tapahtumaa. Nalo Hopkinson on itselleni ihan uusi tuttavuus.

Sojourner ”Scotch” Smith on kanadalais-jamaikalainen tyttö, joka yrittää elää tyypillistä teini-ikäisen elämää. Taustalla kummittelee koulukiusaaminen, jonka vuoksi Scotch perheineen joutui muuttamaan. Teiniarjen tyypillisten kavereihin, poikiin ja harrastuksiin liittyvien epävarmuuksien lisäksi hänellä on kuitenkin salaisuuksia niin pinnalla kuin pinnan alla. Scotch on alkanut nähdä harhanäkyjä, ”Hevosettomia Päämiehiä” leijumassa ympäriinsä. Omituinen musta aine leviää hänen ihollaan kaikista hoidoista huolimatta jättäen lääkärit ymmälleen. Ihottuman piilottelu alkaa käydä mahdottomaksi, varsinkin kun pitäisi voittaa tanssikilpailu tiukoissa vaatteissa.

Ennen kilpailua pääsee kuitenkin kaaos valloilleen. Ei pelkästään Torontossa tai Kanadassa, vaan koko maailma joutuu omituisten tapahtumien ja sattumien riivaamaksi. Scotchin isoveli katoaa mystisen valopallon sisään ja Lake Ontarioon ilmestyy aktiivinen tulivuori. Satuhahmot kävelevät kaduilla, talot lentävät ja munivat, mitä tahansa voi tapahtua.

”Some town in I think Indiana was having a plague of lemon-and-green-striped plastic frogs that were swarming everywhere, yelling everyone’s secrets out loud. The people in the town were killing frogs as quickly as they could, but more kept coming. How did you kill a plastic frog, anyway?”

The Chaos paljastui nuoren romaaniksi (young adult), mutta se ei haitannut, koska luen YA-romaaneja muutenkin. Kohdeyleisön ikä näkyi selvimmin siinä, miten päähenkilö suhtautui outoihin tapahtumiin. Teinille tyypillisen itse- ja ulkonäkökeskeisesti Scotch murehti kaaoksen keskellä sitä, ettei hän ihottuman takia voisi pitää lempivaatteitaan tai osallistua tanssikilpailuun, vaan olisi tuomittu elämään kotona tylsien vanhempien luona. Toisaalta hän oli heti valmis auttamaan muita, niin ihmisiä kuin eläimiäkin.

Satumainen kaaos on aiheena niin mielenkiintoinen, että olisin toivonut kirjaan mukaan myös aikuisen näkökulmaa. Ainoa aikuinen, joka sai näkyvämmän roolin kirjassa, oli kuitenkin Scotchin ”hieman kajahtanut” täti. Ilmiöt jäivät selitystä vaille.

Eletään tuhon jälkeistä aikaa, jolloin varakkaat ovat paenneet Torontosta ja ne, joille ei ole varaa paeta, ovat jääneet selviytymään romahtaneen yhteiskunnan raunioille. Ti-Jeanne asuu pienen poikansa ja isoäitinsä Mamin kanssa Torontossa. Mami on tunnettu parantaja, johon alueen asukkaat turvautuvat ja joka yrittää siirtää tietonsa eteenpäin tyttärentyttärelleen. Ti-Jeanne kuitenkin yhä haikailee lapsensa isän Tonyn perään siitä huolimatta, että itse jätti tämän huume- ja jengisekoilujen vuoksi.

Ti-Jeannella on aina ollut kyky nähdä, miten ihmiset tulevat kuolemaan. Nyt niiden rinnalle nousee kyky puhua vanhoille jumalille ja toimia astiana hengille näiden vieraillessa ihmisten maailmassa. Ti-Jeanne pelkää tulevansa hulluksi kuten äitinsä vuosia aikaisemmin. Samaan aikaan Tony saa aluetta hallitsevalta rikollispomo Ruby Sheldonilta tehtäväkseen hankkia ihmissydämen elävältä luovuttajalta. Tehtävän kauheutta kavahtava pelkurimainen Tony hakee apua Ti-Jeannelta ja Mamilta ja tapahtumat alkavat vyöryä vauhdilla. Ti-Jeannen on pakko kasvaa ihmisenä ja naisena sekä hyväksyttävä voimansa ja otettava paikkansa karibialaisyhteisössä.

”Is Haiti people first make it, you nah know? From poison toad and some herbs. Bufo toad. Is that name that buff come from.”

Kirjaa lukiessa on vaikeaa muistaa sen sijoittuvan Kanadaan, sillä niin voimakas on sen karibialaissävy niin tunnelmassa, henkilöissä, tapahtumissa kuin kielessäkin. Kirjoitetun Karibian englannin lukeminen vaatii hieman totuttelua, mutta vie osaltaan lukijan pois Torontosta.

Toisin kuin diskomusiikin ystävät ehkä luulevat, kirja on saanut nimensä perinteisestä jamaikalaisesta lastenlaulusta – siitä samasta, josta 1970-luvun bändikin ammensi hittinsä. Samalla vuosikymmenellä syntyneelle lukijalle siitä vain aiheutuu hankalasti eroon päästävä korvamato joka kerta, kun näkee kirjan nimen tai tulee sitä ajatelleeksi.

”There is a brown girl in the ring, tra-la-la-la-la,
A brown girl in the ring, tra-la-la-la-la,
A brown girl in the ring, tra-la-la-la-la,
And she look like a little sugar plum (plum, plum).”

Nalo Hopkinson: The Chaos. Margaret K. McElderry Books. USA 2013.
Nalo Hopkinson: Brown Girl in the Ring. Grand Central Publishing. USA 2012 (first edition 1998).

Lisää dekkareita

Kun kerran vauhtiin pääsin, niin tulihan noita dekkareita luettua vähän enemmänkin. Tässä lyhyet kuvaukset kuvan kirjoista.

Ruotsista tuntuu tulevan niin paljon hyviä dekkaristeja, ettei kaikkiin tahdo ehtiä tutustua. Camilla Läckberg oli itselleni uusi tuttavuus, mutta erittäin hyvä sellainen. Luin kaksi ensimmäistä Fjällbacka-dekkaria ihan putkeen, niin hyvin sen kieroutunut rikosmaailma piti otteessaan. Ja lisää luen heti, kun vain kohdalle sattuu. Tämän dekkarisetin ehdottomasti parhaat kirjat!

Kirjailija Erica Falck palaa synnyinseudulleen vain joutuakseen kohtaamaan heti lapsuudenystävänsä kylpyammeeseen jäätyneen ruumiin. Se näyttää itsemurhalta, mutta paljastuu pian lavastukseksi. Vanha kotikaupunki näyttää Ericalle aivan uudet kasvot, mutta onneksi myös joistain vanhoista tutuista löytyy uusia piirteitä, jotka toimivat vastapainona ikäville asioille.
Camilla Läckberg: Jääprinsessa (Isprinsessan). Suom. Outi Menna. Schildts. Porvoo 2013.

Pikkupoika löytää metsästä nuoren naisen alastoman ruumiin. Tässä olisi jo tarpeeksi selviteltävää Fjällbackan poliisilla, mutta ruumiin alta löytyy vielä kahden naisen luurangot. Voiko liikkeellä olla 1970-luvulla "uransa" aloittanut sarjamurhaaja vai onko kyseessä jäljitteljä? Poliisilla on pian täysi työ estää uudet surmat.
Sarjan toisessa osassa pääpaino on Patrikissa ja poliisityössä, joka välillä kaikkine kliseineen hieman ärsyttää. Muuten ei voi kuin ihailla kirjailijan ratkaisua antaa kuolleille tytöillekin puheenvuoro ja muuttaa siten luurangot ihmisiksi.
Camilla Läckberg: Saarnaaja (Predikanten). Suom. Outi Menna. Schildts. Porvoo 2011.

Nuori juristi, Tom Aragon saa toimeksiannon rikkaalta amerikkalaisrouvalta, jonka aviomies on aikoinaan häipynyt Meksikoon perheen palvelijan ja matkailuauton kanssa. Nyt Tomin pitäisi löytää kadonnut mies ja selvittää, rikastuiko mies Meksikossa. Vuosien jälkeen kadonnutta on hankala jäljittää eikä meksikolainen lahjuskulttuuri saati yksi toisensa jälkeen kuolevat todistajat helpota asiaa.
Hieman vanhempaa vuosikertaa (ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1980) edustava jännäri, yllätyksetön juoni, mutta sujuvalukuinen.
Margaret Millar: Kysykää minua huomenna (Ask for me tomorrow). Suom. Eila Pennanen ja Hanno Vammelvuo. WSOY. Juva 2003.

"Ringa hypisteli hetken vihreää peltisammakkoa ja väänsi sen sitten käyntiin pikkuruisella avaimella. Otus hyppi täsmällisiä loikkia pitkin lattiaa, kunnes törmäsi kirkkaanpunaisen polkuauton takapyörään ja jäi siihen pomppimaan. Vähitellen liike hidastui ja loppui sitten kokonaan. Sammakko jäi kenottamaan avonainen suu kohti kattoa."

Meri ja Tuuli ovat identtiset kaksoset, ulkonaisesti samannäköiset mutta luonteeltaan kuin yö ja päivä. Toinen elämästä nauttiva leski Saksasta, toinen eronnut ja alkoholiongelmainen juristi Suomesta. Siskoksilla on hyvin erilaiset muistikuvat lapsuudesta ja nuoruudesta - kumpi muistaa oikein vai muistavatko molemmat väärin? Kun toinen naisista katoaa värikkään perheillallisen jälkeen, ei kukaan tiedä, onko kyseessä rikos, onnettomuus vai tahallinen katoamistemppu.
Pakkanen hallitsee inhimilliset ihmiskuvaukset. Juoni johdatteli ajattelemaan paljon rankempaa lopputulosta kuin kirjan sivuilta lopulta paljastuikaan.
Outi Pakkanen: Muistivirhe. Otava. Keuruu 2010.

"Sammakko. Siinä toinen hyvä liikanimi, minä ajattelin kuunnellessani Rinaldin kummallista, kurnuttavaa ääntä."

Oikeusantropologi Temperance Brennan saa tutkittavakseen yhdeksänvuotiaan tytön ruumiin ja heti perään hieman vanhemman tytön luurangon. Kuolemat liittyvät jotenkin kahden moottoripyöräjengin väliseen valtataisteluun. Ennen kuin tapaus on saatu ratkaistua, on sekä Tempe että hänen sisarenpoikansa Kit joutuneet hengenvaaraan.
Taas yksi oikeuslääketieteellistä luutohtorointia runsaasti sisältävä Brennan-kirja, joka toistaa totuttua kaavaa. Jos et kaipaa yllätyksiä, on tässä sopiva kirja sinulle.
Kathy Reichs: Kuoleman kyydissä (Deadly Décisions). Suom. Heikki Salojärvi. WSOY. EU 2011.

Charlotten kaupungin poliisilaitos taistelee kasvavaa rikollisuutta vastaan. Poliisilaitos ei ole ollut kovin imartelevasti esillä mediassa, minkä vuoksi poliisipäällikkö Judy Hammer määrää apulaispoliisipäällikkö Virginia Westin takaisin kenttätyöhön mukanaan rikosreportteri Andy Brazil. Edessä on monta epämiellyttävää tilannetta, sillä kaupungissa on irti ainakin yksi sarjamurhaaja.
Hyvin sujuva dekkari, joka saa kuitenkin miinuksia todella töksähtävästä lopusta ja rikoksien ylenpalttisesta määrästä.
Patricia Cornwell: Herhiläispesä (Hornet's Nest). Suom. Ilkka Rekiaro. Otava. Keuruu 1999.